Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin blogi haastaa nuoria miettimään YK:ta sekä maailmanmenoa. Mitä YK tekee? Keitä se koskettaa? Mitä maailmalla tapahtuu? Ja miten se liittyy nuoriin? 7 kirjoittajaa, 7 näkökulmaa.


Global Youth Leadership Summit 28.-31.10.2006, New York

Tässä teille pitämäni puhe Nykissä täkäläistä aikaa sunnuntaiaamuna. Puheen osalta voin sanoa, että siitä valtaosa osa on runoiltu lennolla Helsigistä JFK:lle, loput lauantai-iltana ja Suomen valtion viralliset tahot eivät ole sitä nähneet ennen sen pitämistä, joten vastuu virheistä ja latteuksista on jotakuinkin yksin minun.

Antton Rönnholm
Global Youth Leadership Summit Oct 29th 2006, New York

Spoken word prevails

Chairperson, Your Excellencies, Cherés collegues, Dear FriendsI

It would be difficult to override the expertise of the previous speakers and the energy that Barbara brought to this assembly, but I will say a few words about the challenges that we face in adopting the Millenium Development Goals, still first and foremost I want speak to you about values. The European Youth Leadership Summit adopted in its declaration in Vienna earlier this year: In order to achieve the Millennium Development Goals we have to address questions of youth employment, education, raise the level the official development aid to the level recommended by the United Nations and non the less monitor the implementation of the commitments made, just to mention few of the areas addressed.

According to the to the IMF economic outlook the mere halving of the youth unemployment would increase the GDP for example in Sub Saharan Africa from 12-20 percent. Halving it in the whole world would increase the global GDP by 4 to 7 percent. In order to ensure that the youth of tomorrow is able to work, education is needed. This can be in the form of apprentice learning, encouraging entrepreneurship or a platform provided by the government on the internet to help the youth to choose their future occupation. In any case the transition period after school is essential as it can lead to permanent work or permanent unemployment. We should take special care of the immigrant youth, educate our teachers, offer a school dinner both to encourage school participation and to teach the children a healthy lifestyle. Education correlates strongly with future prospects of work and should be considered as a priority number one.

As UNFPA report Moving Young states, countries with aging populations benefit from young migrants. If youth is defined as people up to 29 years of age, they would make half of the migrants in the world, in other words half of the 191 million people moving in 2005. The issue of international migration and its linkage to development is a central concern. The EU has welcomed the UN High Level Dialogue on Migration and Development and the CSW session on this topic. Sufficient and accessible legal channels for the migration of women and youth need to be ensured, to avoid them being pushed into more risky illegal channels. We need increased attention to the elimination of violence and human trafficking.

I feel very proud to be given the possibility to address this assembly today. Last time I provided a speech from this very podium was last year as the youth representative of Finland to 60th UN General Assembly. Does your country have a youth representative? The possibility for youth to participate in decision making is crucial and the only ones to advocate youth participation are the young people themselves.


Gender equality, as well as women's empowerment more generally, is an essential prerequisite for achieving the the Millennium Development Goals and peace and security in the world. Discriminatory practices, traditional and stereotyped attitudes have not changed at the pace in which the economical globalisation has changed the world. When addressing this gap between attitudes and economic reality we should pay special attention to the eradication of violence against women and girls, to education, to sensitization and to the need to involve men and boys in the implementation of our commitments.

There is growing evidence that the greater involvement of women in the labour market, business and politics is also associated with lower levels of corruption and better governance. Promotion of women's participation in all levels of decision-making, especially in economic decision-making, should be seen as a key issue for the improvement of global democracy. A large body of evidence from a range of countries indicates that gender inequalities undermine the effectiveness of development policies in fundamental ways. (Many international reports state that much of the remarkable economic growth in East-Asia is due to women's possibilities of finishing their education and participating in the labour market. Every additional year at school lowers child mortality by 5-10 percent.)

No community, nation or a country can afford to waste the immense talent of women or any other group in the society. Finland is country which received financial assistance from the United Nations as late as in the 1950's, a country where agriculture was the main employer at that time and a country very much affected by the II world war. At the moment Finland enjoys the position of being one of the most affluent countries in the world and can be found on top the competitiveness comparisons. What happened in fifty years? The story of the country where I come from is a story of the power of equality. It is the story of the first female President in Finland: Ms. Halonen, still holding office, grew up in modest surroundings but was offered the chance educate herself, to become a lawyer, a mother, minister for foreign affairs and a first female president for Finland.

In spite of considerable advances made, gender discrimination due to inequalities with regard to rights, resources and voice persists in all countries. Societies discriminating their members on the basis of gender, ethnicity, social status, religion, sexuality, AGE, pay a significant price in terms of higher poverty, lower quality of life and slower economic growth and development. The costs of gender inequality are particularly significant in low-income countries, affecting mostly the poorest. New values with a crystal clear view on more equality are needed. For my country enhancing gender equality, providing free education and a small thing such as free school meals have been of crucial importance. I thank the office for Sports and Development for shoving an excellent example by inviting a young woman and man from each country. In addition to the thanks we have directed to the Secretary General and director Diallo, I would like us to give an warm applause to all the volunteers who have made this event possible – thank you!


Dear friends,

I believe that The Global Youth Leaders Summit will further educate us youth leaders on the MDG's and inspire our work towards achievement of the goals through improving living standards and empowering our local communities. (We will build an international partnership, working together with governments, NGO's, and the private sector.) This summit also builds upon the efforts and progress made by the previous regional youth leadership summits: We haven't forgotten that developing voluntary sports in the grass root level and promoting sports to enhance healthier lifestyles is extremely important. We haven't forgotten the role of the sports in conflict prevention and promoting peace. Learning the positive values through sport has a long lasting impact on young people: Values like fair play are most important in our pursuit to achieve the Millenium Development goals.

I personally feel that the corrosion of character, a definition illustrating the lack of mutual assistance, solidarity or lasting values is the only real threat to the achievement of the MDG's. If there is will, there is a way to overcome the economic obstacles. Values act as guidelines. No one in our societies can claim that the culture that shapes our values and the world would be the property of only some of us. That the values would be the property of only the ones who enjoy political power at the moment and those values could be sculpted just to maintain the political status quo.

In a genuinely free society, (– and I am not referring to the neoliberal freedom to succeed or starve, but the genuine freedom to live and prosper as human being – ) in a genuinely free world values belong to no one and everyone. Values like equality in its different forms are ours to cherish and to implement. The Millenium Develoment goals are at reach. The world needs new values and we are here to take them with us home to be implemented in our countries and societies.

Thank you for your attention.


Köyhyyden vastaisena päivänä

Tänään on YK:n köyhyyden vastainen päivä. Köyhyydessä ja äärimmäisessä materiaalisen puutteen tilassa elää käsittämättömän iso osa maailman ihmisistä. Se on kurjistava ja monenlaisia epäinhimillisiä vaikutuksia aiheuttava tila. Sietämätöntä on se, että maailma on hyvinkin vauraus, mutta vauraus on epätasa-arvoisesti jakautunut ihmisten kesken.

Olen ollut pari päivää töiden puolesta Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ja Euroopan komission järjestämässä Round Table on Poverty and Social Segregation, jossa asiaa on käsitelty köyhyyttä ja syrjäytymistä eurooppalaisen unionin näkökulmasta. Arvioiden mukaan 460 miljoonasta eurooppalaisesta reilu 70 miljoonaa elää köyhyydessä. Työtätekevistä miltei joka kymmenes on köyhä jopa täällä Euroopassa. Suomessa köyhien osuus on noussut n. 11 prosentista 12:een. Tietysti köyhyyden kuva on osin hieman eri länsimaissa kuin maailman etelässä, mutta se on inhimillisesti samanlainen tragedia kaikissa tilanteissa, joissa sitä ilmenee.

Itseäni hieman harmittaa se jatkuva taloudellisen kasvun puolesta puhuminen, jota EU-politiikkakin suurelta osin edustaa. Tasaisemmasta taloudellisesta tasajaosta ei kuule puhuttavan koskaan eikä ainakaan yhtä suurilla äänenpainoilla. Jos esimerkiksi äärimmäisessä köyhyydessä elävien tila ihan oikeasti haluttaisiin korjata, se ei investointina olisi mahdoton kenellekään. Kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä, mutta mitään ei silti tapahdu. Ihmisten pitäminen köyhyydessä on heidän alistamistaan pahimmalla mahdollisella tavalla.
En tiedä missä tällaisiin asioihin voisi vaikuttaa. Pitää kai vain yrittää jauhaa tätä samaa joka sopivan tilaisuuden tullen loputtomiin tai kunnes jotain tapahtuu. Sitä kokemukseni ja käsitykseni mukaan kaikki YK-järjestötkin tekevät.



Aamu tänään oli vähemmän stressaava kuin edelliset. Kolmas komitea ei kokoontunut laisinkaan aamupäivällä, vaan jatkaa työtään vasta iltapäivällä.

Lupasin kirjoittaa enemmän niistä indikaattoreista World Program of Action for Youth-ohjelmaan (WPAY) liittyen (katso edellinen postaus). Kuten sanottua, on vertailukelpoiset tilastot eri maiden nuoresta väestöstä globaalisti erittäin vaikeaa löytää. Mikä on sopiva mittari jolla kannattaa ryhtyä mittaamaan nuorison hyvinvointia? Globaalit erot ovat valtavat, ja monessa asiassa tilastotietoa ei laisinkaan ole.

Ne indikaattorit jotka tällä hetkellä ovat keskusteluissa, eivät suinkaan ole mitään lopullisia. Nuoriso-ohjelman tytsyt työstävät koko ajan niitä lisää, ja indikaattori-ideoita saa lähettää heille vaikka sähköpostilla (näinkin demokraattisesti voi siis YK toimia... No, mikäs siinä, kaikki saa vaikuttaa).

Indikaattorit ovat jaettu WPAY:n eri osioiden mukaan. Esimerkiksi Education-osiota on helpompi mitata kuin vaikka Leisure-osiota. Education-osiota voi mitata vaikka maan nuorison lukutaidolla, määrällä nuoria jotka saavat toisen asteen koulutuksen, määrällä nuoria jotka saavat kolmannen asteen koulutuksen jne. Leisure-osiolle taas ei vielä ole yhtäkään indikaattori-ideaa. Milläs mittaat nuorten vapaa-aikaa?

Toisaalta ongelma näissä määrällisissä tilastoissa on tietysti se, ettei laatu pääse esiin laisinkaan. Participation-osioon indikaattoriksi kaavaillaan mm. sitä, mikä on maan äänestysikäraja, tai se, onko maalla olemassa kansallista nuorisoneuvostoa (siis vastaavaa meidän Allianssillemme). No, nämä saattavat kertoa jotakin maasta, mutta voihan maassa olla äänestysikäraja vaikka 16, mutta et silti saa äänestää kuten haluat, tai muutenkaan ilmaista mielipidettäsi. Saattaa maassa olla nuorisoneuvosto, mutta sinne valitaan ainoastaan kruununprinssin veljenpoika ja sen kaverit. Mittarit ovat todella ongelmallisia, mutta toisaalta on parempi pyrkiä niitä tekemään kuin olla tekemättä.

Ensi vuonna ilmestyy myös uusi YK:n nuorisoraportti, joka ehkä kattavimpana maailmassa osaa kertoa globaalin nuorison tilan.

Huomenna päivällä aion osallistua Afrikkalaisten järjestämään side eventiin. He kertovat siellä Afrikan maiden allekirjoittamasta Youth Charterista. Siitä ja muusta siis varmaan lisää huomenna.

YK:n yleiskokouksen istuntosali


Manhattan kutsuu

Tanaan pidettiin puheet kolmannessa komiteassa agendan kohtaan 60 sosiaalisesta kehityksesta. Lahes kaikki maat ottivat kantaa, suurin osa hyvin samalla tavalla. Taman kohdan alaisuuteen kuuluu myos nuorisoasiat. Nuorisodelegaateista kaikki paitsi Malta ja Romania saivat pitaa puheen maansa puolesta. Ainoastaan Ruotsia ja Norjaa sensuroitiin etukateen.

Liikuttavaa yhteishenkea, nyokyttelya ja hymistelyahan se pitkalti oli, silla kukapa hyvia asioita kyseenalaistaisi. Piristavaa oli tietyst esim. Kuuban puhe. Kuuban ei paljoa tarvitse pokkuroida kun oikein mitaan liittolaisiakaan ei ole.

Teimme nuorisodelegaattien newsletterin joka on saanut positiivista palautetta. Siita ja muusta lobbauksesta myohemmin lisaa, pitaa kipittaa takaisin komiteaan. Alla puhe jonka pidin.


As the youth representative from Finland, it is an honour for me to address this Assembly.

Last year a review of the World Programme of Action for Youth brought together a record amount of youth delegates at the United Nation's highest decision-making body, the General Assembly. It was a delight that so many delegations considered youth as an important stakeholder and that these delegations were ready to hear the voices of the young people. The World Programme of Action for Youth is not on the agenda during this General Assembly, however we can not forget how crucial young people are in all matters. Roughly half of the world’s population is young people. Youth need to be present, and youth-led development should be promoted at all levels. We want to take responsibility for developing our own futures.


Especially the education of girls and young women need an extra focus. Their opportunities are even fewer then those of their peer boys’. We, the young people of today, are the most educated generation ever. Still 113 million children grow up without any schooling and 130 million young people can’t read. Opening doors to possibilities is not easy in that situation.?

The education of girls and young women is crucial for achieving the Millennium Development Goals. Access to education for girls and young women is important for them as individuals as well as for the development of the entire society. The education gives youth the keys to the social rise and control of their own life. Increased human capital is the key to economic growth.


We need to make young people equal partners and actors in creating their own society, own future, own development. When we have knowledge and skills, young generations can together lead initiatives against poverty. One of the themes in the World Programme of Action for Youth is youth participation. Participation and possibilities to influence are not self-evident to many young people. That has to change. Our goal should be that young people everywhere could take responsibility of their own decisions and their own lives and futures.

It’s a shame to see so few youth delegates at the General Assembly this year. I strongly encourage all nations to include youth delegates in their delegations. We the young people want to influence our own futures. We want to take the responsibility, but we need access. Hear the voices of the young people in your countries. You might learn something.

Mr. Chairman,

Absolute poverty breaches the human rights. It denies the individual of possibilities. States and international organisations - indeed all of us - have a responsibility to create those possibilities. Young people need to have the possibility to realise their dreams. Creating jobs and education opportunities for young people need to be put much higher on the priority list of the United Nations.

Thank you for your attention.

New York, New York

Check it. Oon vihdoin New Yorkissa. Kaulassa roikkuu uusi ID-passi jolla pääsen kulkemaan miten haluan YK-rakennuksessa. YK:n yleiskokous on tietysti ollut käynnissä jo joitakin viikkoja, mutta kolmas komitea aloitti työnsä vasta tänään. Sitä varten minäkin, nuorisodelegaatin ominaisuudessa, olen täällä. Tänään agendalla on ollut pääasiassa juhlallisia puheita eri delegaatioilta ja järjestöiltä. Aika yleistä vielä. Huomenna aamupäivällä on nuorisopuheiden aika.

Nuorisodelegaatteja on tänä vuonna yleiskokouksessa todella vähän. Viime vuonna yleiskokous näki ennätysmäärän nuorisodelegaatteja, mikä pitkälti johtui siitä, että World Program of Action for you (eli WPAY) juhli kymmenvuotissynttäreitään. Samaan syssyyn ohjelmaan lisättiin viisi uutta osa-aluetta. Koska viime vuosi oli ns. nuorison juhlavuosi, oli nuorisodelegaatteja peräti yli 50. Tänä vuonna meitä on 11 maasta. Jossain vaiheessa eläteltiin toiveita siitä, että myös Ghana ainoana Afrikan maana olisi lähettänyt nuorisodelegaatin mutta kyseessä taisi kuitenkin olla väärä hälytys. Maat jotka täällä ovat edustettuina, ovatkin (tuskin kovinkaan yllättäen) pääasiassa länsieuroopan maita sekä Australia ja Mexico. Paikalla on siis nuorisodelegaatit minun lisäkseni Ruotsista, Hollannista, Norjasta, Tanskasta, Australiasta, Saksasta, Sveitsistä, Maltalta, Romaniasta ja Mexicosta.

Komitean kokouksissa istutaan aamupäivisin 10-13 sekä iltapäivällä 15-18. Kahden tunnin tauko päivällä ei kuitenkaan oikein liene realiteettia, sillä paljon muita kokouksia pidetään tietysti komiteoiden kokouksien välissä. Tänään pidettiin nuoriso-ohjelmaan liittyen briefing-kokous. Ajankohtaista tällä hetkellä on, että WPAY-ohjelmaan liittyen pyritään kokoamaan jonkinlaisia indikaattoreja. WPAY:n tulisi toimia perustana jokaisen maan nuorisolainsäädännölle ja -ohjelmille, mutta tällä hetkellä on vielä mahdotonta mitata kuinka hyvin maat tätä implementoivat omaan lainsäädäntöönsä ja käytäntöihinsä. Suurin haaste on se, että on hyvin vähän tilastoja olemassa jotka olisivat globaaleja, ja jotka mittaisivat tarkoituksenmukaisia asioita. Näistä indikaattoreista lisää vähän myöhemmin, paremmalla ajalla.

Ja siis ylipäätänsä lisää jossain vaiheessa, paremmalla ajalla. Huomenna. Postaan ainakin puheeni tänne huomenna.