Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin blogi haastaa nuoria miettimään YK:ta sekä maailmanmenoa. Mitä YK tekee? Keitä se koskettaa? Mitä maailmalla tapahtuu? Ja miten se liittyy nuoriin? 7 kirjoittajaa, 7 näkökulmaa.

8/15/2006

Perjantaina maailma seurasi henkeään pidätellen YK:n turvallisuusneuvoston tapahtumia. Kun kauan odotettu Libanon-päätöslauselma oli viimein saatu aikaiseksi, kämppikseni uteli minulta, olinko itse päässyt mukaan seuraamaan. Nolona jouduin miettimään hetken, mistä oikein oli kyse. Ajatuksissani kun olin jo kohta alkavissa uuden ihmisoikeussopimuksen neuvotteluissa.

Olen majaillut siis täällä paikan päällä, YK:n päämajan kupeessa Manhattanilla nyt reilun kuukauden verran. Olen yksi lukuisista Suomen YK-edustuston harjoittelijoista tänä hektisenä EU-puheenjohtajuussyksynä. On kieltämättä hohdokasta, kun Suomen edustajat saavat ylimääräistä huomiota kaikkialla YK:ssa – olemmehan me nyt oikein virallisesti EU! Ja EU taas on yksi YK:n tärkeimmistä toimijoista. Toisaalta meiltä vaaditaan nyt paljon, kun pitäisi tietää kaikesta, mitä YK:ssa tapahtuu. Myös vastuu painaa, sillä jokainen Suomen edustajan tekemä lausunto on samalla EU:n ulkopoliittinen kannanotto. Saapa nähdä ehtiikö tämän harjoittelijaneitosen into laimentua jouluun mennessä, kun näkee miten paljon työtä puheenjohtajuus voi teettää...

Itse pitkän linjan YK-yhdistysaktiivina olen huomannut, että useille ihmisille YK on yhtä kuin turvallisuusneuvosto ja rauhanturvajoukot. Näiden ihmisten vastaus blogimme otsikkokysymykseen "kenen YK?" olisi luultavasti, että turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenethän sitä YK:ta pyörittävät. Siis USA, Venäjä, Kiina ja pari Euroopan maata vievät ja muut vikisevät. Oma näkökulmani on kuitenkin vähän toisenlainen. Tähän yksi syy on se, että itse keskityn täällä YK-edustustossa siihen YK:n "pehmeämpään" puoleen, eli ihmisoikeuksiin.

Kesäkuussa aloitti toimintansa upouusi ihmisoikeusneuvosto, jonka harteille kasattiin heti paljon odotuksia. Kovasti toivottiin, että uusi ihmisoikeustoimielin olisi paitsi vahvempi myös oikeudenmukaisempi ja tasapuolisempi kuin edeltäjänsä. Vaan kuinka ollakaan, nyt tämä vain kahden kuukauden ikäinen taapero onkin tomerasti nuijinut läpi jo parikin Israelin toimet yksipuolisesti tuomitsevaa päätöslauselmaa. Tästä voidaan kätevästi päätellä, ketkä neuvostossa eivät ainakaan käytä valtaa. No, oltiinpa Israelin teoista mitä mieltä hyvänsä, ei nykytilanne lupaa hyvää ainakaan ihmisoikeusneuvoston uskottavuudelle.

Tänään alkoi täällä YK:ssa ensimmäistä vammaisten ihmisoikeussopimusta neuvottelevan komitean istunto. Komitea perustettiin jo vuosia sitten, mutta nyt tavoitteena olisi saada koko sopimusteksti hyväksyttyä seuraavan kahden viikon aikana. Meillä ihmisoikeuspuolella on jännät paikat, sillä monet asiat sopimuksessa ovat vielä kiistelyn kohteena.


Jo viime viikolla selvisi itsellenikin, että vaikka kuinka syventyisi vammaisten ihmisoikeuskysymyksiin, ei siltikään voi eristää itseään noilta ah-niin-vaikeilta Lähi-Itä-kysymyksiltä. Erään arabimaan mielestä nimittäin olisi välttämätöntä, että sopimustekstissä kiinnitetään erityisesti huomiota miehitysvallan alaisina eläviin vammaisiin. Uskon kyllä, että vammaisten asema Libanonissa ja palestiinalaisalueilla ei ole kehuttava, mutta mahtaako vammaisten ihmisoikeuksia koskeva sopimus kuitenkaan olla tie Lähi-Idän kriisin ratkaisemiseen...

 

Kävijätilasto